Jo on vettä virrannut Lainiojoessa sitten viime postauksen. Tiivistettäkööt koko kolme kuukautta Hämeenlinnan ja Ylläksen väliin sanoilla lepo (lue: laiskuus).

Ja tänne sitä on akka taas päätynyt, keskelle mettää hiirien ja hirvien kämppikseksi. No, ei sentään nuita ensiksimainittuja ole ONNEKSI näkynyt tässä mökissä, mutta ovat kuulemma viettäneet kemuja tuolla edellisessä mökissäni jota kansoittaa nyt tyttöoppaat. Mie majoitun täällä misä pojat viime kautena nukkuivat Köökkimestarin ja lumikylähaltijan kanssa ja saammepa tänne vielä myöhemmin opaskollegankin. Suapi nähhä, siirrynkö minäki sitten tuonne tyttöjen luo kokonaan vai jäänkö tänne. En ainakaan ennen kuin tuo jyrsijäongelma on eliminoitu.

Viime yönä heräsin kello 5:20 ääneen, joka kuulosti siltä, kun joku olisi NAKERTANUT mökin nurkkaa. Kuvittelin sen ensin olevan kissa, joka teroittaa kynsiään ulkona, mutta se kuulosti kuitenki enemmän jänikselta, joka jyrsi hirttä. Syytä vai en ymmärrä. Miksi? Mielessä kävi myöskin pori tai hirvi, joka hieroisi sarviaan hirsiä vasten, mutta ei...ei tähän aikaan. Eikä tuollaisella äänellä.

Mystistä talvielämää.

Kymmeneltä oravilla alkoi jumppatuokio katolla, joten päätin luovuttaa viimeiset unenrippeet kämppikselle ja nousta itse kahvinkeittoon. Yhdeltä alkavat työt Lainiolla ja luvassa on kelkkailumaistiaisia turnipseille. Perjantaina olin itse kelekan päällä sitten huhtikuun, ja auts että on nyt vieläkin kaikki lihakset kipiät vatsoista haukkareihin.  Paitaa en meinaa saada päältä ku sattuu niiin pirusti ja nämä käsien alapuolilihakset (hmm...) ovat turkasen arat. (Oli ikävä vesikeli ja juutuin mäkeen reki perässäni, joten pääsi hiki päästä valuen oikein fyysiseen harjoitteseenkin.

Tietää tehneensä.

Kanssaeläjät, nyt seuraa sangen nolo paljastus: Missä Pirukas on ollut kaikki nämä kuukaudet? Elossa ja potkii, kyllä, mutta kaikki tämä aika ei suinkaan ole tuhraantunut a) töissä, b) koomassa vaan c) Facebookissa. Tuo kirottu kapine nykyajan yhteydenpitoon, jolloin kavereita ei enää tarvitse oikeasti nähdä livenä vaan niitä voi nipistellä, tökkiä tahi heittää lampaalla netin välityksellä. Tarjota virtuaalikaljan, puraista vampyyrina tai kuvailla viidellä sanalla. Vaklia keitä ne tuntee. Tuhria seiniä joutavilla Youtube-videoilla tai ystävyyden ruusuilla.

Sinne se aika on kadonnut.

Tunnustan myös käyneeni hiukkasen vieraissa, nimittäin kaksi uutta blogilöytöä ovat sattuneet kohdille, toinen tyyli- ja toinen meikkiblogi. Lisäsin ne omaan listaani, käykäähän kurkkaamassa jos kiinnostaa.

Elina ja suomen kielen alkeet

Laihialainen loppukevennys

Eli verta, hikeä, ja kyyneleitä. No ei. Tää oli aika piis of nakki heti kun hokas :D

Näyttää venkuralta, mutta ei se ole ;)

Speksit

Malli: Täältä

Lanka: Novita Jenga vajaa ~300g

Koukku: Nro 6.

Koko:  Leveys 175cm + hapsut, pituus n. 100cm

Paksulla koukulla huivista tuli ihanan iso, ilmava ja meinaan LÄMMIN (ja mikä tärkeintä, nopeatekoinen!!!!). Siitä syystä lankaakin kului aimo määrä, mutta iso osa meni kuitenkin noihin hapsuihin. Ja mitä olisikaan huivi ilman hapsuja...

Pärlehusetin makeanveden helmet yhdistettynä tähän IHANAAN porukoiden aarreaitasta löytämääni lukkoon. Nelirivinen rannekoru.

Samaisen putiikin piNkkejä ruusuhelmiä kultaisella twistillä, voi olla että tämä koru menee purkuun. Se on liian iso rannekoruksi (kahteen kertaan kierrettynä) ja vastaavasti vähän liian pieni kaulakoruksi.

Ruåtsin vahvistuksella jatketaan edelleen, näissä ruskeissa helmissä on kiva "halkeillut" pinta. Saa nähdä, kauanko kestävät käytössä...

Yves Larock - Rise Up

Tätä piisiä pitää kuunnella keskitalvella, jos pimeys ja kylmyys alkaa ahistaan. Tästä tulee, nimittäin ainaki mulle, iha Karibiameninki. Valkoinen hiekkaranta, turkoosi meri ja tummansininen taivas.

1. Näen punaista, kun bloggaajat eivät osaa KIELIOPPIA. Kirjoitusvirheet katson täysin sormieni läpi, se on inhimillistä, ja myönnän tekeväni itsekin niin ajatuksen juostessa sormia nopeammin, mutta YHDYSSANAVIRHEITÄ en anna anteeksi. Jos puhumme polvi sukista, vauvan kanto repusta, koho kuvioista tai paperi naru enkeleistä, niin minä saan agressiivisia itQpotQhuutoreaktioita näppikseni äärellä. Eivätkö ihmiset NÄE mitkä sanat ovat yhdyssanoja?? Yhdyssanatesti edistyneille. Kirjoittaisitte edes liikaa sanoja yhteen.

2. Pelkään metroasemalla ja nuorisojoukkoja. MOT. Olen tullut vanhaksi.

3. Tiputtelen puhelintani alinomaan. Siis aivan koko ajan. Tauotta.

4. Olen huulirasvariippuvainen.

5. Olen pikkuhiljaa selättämässä alakoulussa sairastamaani "vihaan käsitöitä ja erityisesti kutomista"-tautia. Kiitos käsityönopettajani suvereenin pienen lapsen innostuksen tappamisen. Nitisevä hikinen kudin kädessäni jouduin TAAS purkamaan silmät. Nykyisin teen nopeasti valmistuvia juttuja suurilla puikoilla ja paksulla langalla. Josta päästäänkin seuraavaan kohtaan:

6. Pidän suurista linjoista! En ole pipertäjä. Paitsi joskus.

7. Olen kärsimätön. Erittäin.

Googleta hakusanoilla: "(nimesi) on" (esim. "matti on") ja kopioi viestiin 10 ensimmäistä tulosta. Näin saat tietää itsestäsi jotain mitä et ole vielä tiennyt.
Muistakaa laittaa hakusanaan lainausmerkit mukaan tai muuten ei tule mitään.

1. Kirsi on Kirstin lempinimi ja siten myös Kristiinan lyhentymä.
2. Kirsi on onnistunut noudattamaan kiitettävästi itsenäistä ohjelmaansa

3. Kirsi on aina ollut kova puhumaan puhelimessa.

4. Kirsi on oppinut vapaaehtoistyöstä sen että ”niin paljon saat kuin annat”.
5. Kirsi on tehnyt myös opetusmateriaaleja kuten Tietoliikennetekniikan perusteet -kurssin kurssikirjan.
6. Kokemuksesta tiedän että Kirsi on tosi näppärä ja tehokas "jumppapakkaus" ja todella hauska ja fiksu tyyppi jumppasalin ulkopuolellakin!
7. Kirsi on ollut mukana Etelä-Suomen Vasemmistonuorten ÄÄRI-kuorossa sen perustamisesta saakka. (http://kirsi.ehdolla.fi/)
8. Kirsi on hirveän dualistinen ihminen
9. Kirsi on mahtava kollega ja mitä parhain vierustoveri istuntosalissa!

10. Kirsi on ihan tajuton, ei sitä aina tajua

Haastettu niin Zari kuin Hannakin.